Keskustelua ja kirjoittelua eläkkeistä

Syksyn aikana on aloitettu keskustelu ja kirjoittelu eläkkeistä. Se lähti alkuun varmastikin nykyisen maan hallituksen säästötoimista? No, joka tapauksessa Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne esitti eläkkeiden verotuksen kiristämistä. Yhtenä perusteena oli sukupolvien välinen solidaarisuus. Hänen esityksensä on, että vuotuisen bruttoeläketulon 13 500 euroa ylittävän osuuden verotusta kiristettäisiin 0,52 prosenttiyksikköä.

Alin bruttoeläke kuukaudessa olisi siis 1125 euroa, joka ei kiristäisi verotusta.

Sitten alkoi keskustelu ja kirjoittelu niin sanomalehdissä kuin muissa medioissa.

 Työeläkkeitä rahoitetaan työnantajien, palkansaajien ja yrittäjien maksamilla vakuutusmaksuilla sekä sijoituksilla. Eri eläkelait määrittelevät eläkkeiden määräytymisestä. JuEL koskee julkisen sektorin työsuhteissa kertyviä eläkkeitä.

Kerättävät työeläkemaksut rahastoidaan ja työeläkelaitokset sijoittavat varat turvallisesti ja tehokkaasti. Alla Eläketurvakeskuksen kaavio työeläkerahavirrasta 2022.

Työeläkejärjestelmä tuli käyttöön 1960-luvulla. Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan 1940-luvulla syntyneet on maksanut 25% eläkkeestään. 1950-luvulla syntynyt on maksanut noin kolmanneksen eläkkeestään.

Työeläkekorotukset

Vuoden 2023 alussa työeläkkeitä korotettiin ja ensi vuoden tammikuussa on tulossa seuraava 5,7%:n korotus työeläkkeisiin.

Eläketurvakeskuksen mukaan työeläkeindeksi nousi vuosina 1995-2022 yli 57%. Samanaikainen ansiotasoindeksi nousi lähes 115%. Palkat nousivat tuona em. ajanjaksolla 38%:lla ja eläkkeet vain yhden prosentin.

Työeläkkeet on sidottu taitettuun indeksiin eli korotukset painottuvat 80% hintojen nousuun ja 20% palkkojen nousuun. Taitettu indeksi tuli voimaan vuonna 1996 ja se on koskenut kaikkia eläkkeitä vuodesta 2005.

Eläketurvakeskuksen mukaan vuoden 2022 lopulla vanhuseläkettä sai 1 346 000 henkilöä. Naisia heistä oli 55% ja miehiä 45%. Neljännes vanhuuseläkettä saavista on yli 80- vuotiaita.

Keskustelua ns. raippaverosta

Eläkkeiden raippavero eli eläketulon lisävero tuli voimaan vuonna 2013. Tuolloin otettiin käyttöön myös palkansaajien solidaarisuusvero.

Alussa eläkkeiden bruttotulo vuodessa oli 45 000 euroa 6 lisäveroprosentilla. Vuonna 2017 lakia muutettiin, niin että eläketulon lisäveron raja on tällä hetkellä 47 000 euroa ja lisäveroprosentti on 5,25%.

 Ajatuksia ja mietteitä

 Itseäni häiritsee tässä keskustelussa vastakkainasettelu. Onko jotain muuta vaihtoehtoa tukea näitä nykyisä palkansaajia, jotta eläkkeet riittäisivät tulevillekin sukupolville?  Puheenvuoroissa ei myöskään ole otettu huomioon sitä, että entistä enemmän on vanhoja ihmisiä.

Kirjoituksissa on mainittu, että jokainen palkansaaja maksaa edellisen polven eläkkeitä. Olen myös pohtinut miten paljon pienten eläkkeiden mahdollinen lisäverotus lisää toimeentulotuen tarvetta?

 Julkisella puolella eläkkeet ovat hyvin pieniä, noin 1200€/kk miinus verot- miten tällä tullaan toimeen?

Ennen vuotta 2005 eläkettä kertyi 23 ikävuodesta lähtien. Monet sodan nähneet ja sen jälkeen syntyneet aloittivat työnteon hyvin nuorena viimeistään, kansakoulun loputtua 14-15 vuotiaana. Ei ollut varaa opiskella. Kuitenkin he maksoivat tuloistaan veroja ym. maksuja saman verran, kuin yli 23- vuotiaat. 8-9 vuotta ilman, että niitä laskettiin eläkkeeseen.

Vuosina 2005-2016 työeläkekertymä alkoi 18 vuoden iästä ja vuodesta 2017 alkaen kertymä työntekijöille 17 ikävuodesta ja yrittäjille 18 ikävuodesta.

Tilastokeskuksen mukaan inflaatio oli syyskuussa 2023 5,5 %. Olemme oppineet tarkkailemaan sähkön hintaa ja me eläkeläiset katsomme tarkasti kaupassa käydessämme elintarvikkeiden hintoja.

Riitta Vehovaara                                                    Raili Franzén

Keloliiton puheenjohtaja                                     Keloliiton varapuheenjohtaja